Tindermunia -hajanaisia ajatuksia Tinderistä

 

Tinder, Tinder, Tinder.... Rakastan ja vihaan sinua jotakuinkin yhtä paljon. Se mikä on kevyttä, pinnallista ja helppoa on myös tyhjää ja turhaa. Kun aikoinaan latasin Tinderin, pidin sitä maailman parhaana keksintönä. Olin juuri eronnut pitkästä suhteesta ja Tinder esitti ihmiset miellyttävän etäisesti ja yksipuolisesti. Se oli väline löytää satunnaista seksiä. Tai sen piti olla.

Mutta sama meininkihän se siellä Tinderissä jatkuu kun tosimaailmassakin! Kun Suomessa kerran ollaan niin ei turhia jutustella tuntemattomille. Ja sitten baarissa pilkun aikaan ympärilärveissä aletaan kähmimään epäkunnioittavasti.

Olen siis kuullut huhuja, että Tinderissä naisille satelee tökerösti esitettyjä seksiehdotuksia. Ei mulle vaan satele... Tämä johtuu varmaan siitä, että Tinder -kuvani ovat melko arkisia ja tissini ovat hyvin piilossa. Toisaalta, en haluaisi saadakaan tissikuvien motivoimia epäkunnioittavia ehdotuksia. Ja on kyllä törkeää, että jos näyttää vähän tissivakoa (ja joillakin se nyt vaan näkyy vaikka eivät sitä yrittäisi korostaakaan), olet välittömästi seksiobjekti jolle voi puhua mitä sattuu. Suora seksiehdotuskin voi olla kunnioittava, ja kiihottava! Mutta viestimuotoon jalostettu känninen valomerkkikähmintä on vajaaälyistä toimintaa.

Olen myös kuullut huhuja, että jotkut ihmiset loukkaantuvat siitä, että Tindermatchi ehdottaa tapaamista jo parin viestin jälkeen. Mitä järkeä on viestitellä parin selfien ja yhden sukelluskuvan kanssa?

Ennenkuin heivasin Tinderin kokonaan elämästäni, päädyin jopa treffeille asti. Ja se oli varsinainen Tinderyllätys, jonka vuoksi en voikaan vihata Tinderiä. Mutta se tarina ansaitsee oman päivityksensä.